Elisen 100v. juhlavuoden huipennus nähdään marraskuun 13. päivä Helsingin musiikkitalolla. Liput vuoden kauneimpaan voimistelugaalaan tulee myyntiin elokuussa 2021. 

Koko perheelle sopiva elämyksellinen voimistelugaala johdattaa teidät luonnon kauneuden ja ihmeellisyyksien maailmaan. 

Tervetuloa mukaan juhlistamaan suurta syntymäpäiväämme!


Juhlavuoden tunnelmiin pääset tutustumaan somekanavillamme Facebookissa ja Instagramissa @elise.finland.

Seuratuotteissa uusia Elise 100v. paitoja sekä juomapulloja! Salasana: Elise2020!

Elise juhlii 100-vuotispäiväänsä 21.3.2021 


Mistä kaikki sai alkunsa...
Elannon isku perustettiin alkujaan mahdollistamaan Osuusliike Elannon työntekijöiden harrastaminen ja erilaisiin kilpailuihin osallistuminen. Leikkimielisten mittelöiden (kiviset puntit) ideasta urheiluseuran perustamiseen asia eteni kokoukseen maaliskuun 21. päivänä vuonna 1921. Pitkällisten neuvottelujen myötä seuran nimeksi tuli Elannon isku . Kuten tänä päivänäkin, oli harrastustilojen löytäminen tuolloinkin vaikeaa. Alusta alkaen koulutettiin ohjaajia ripeään tahtiin. Näin saatiin erilaisille ryhmille osaavat vetäjät. Tähän kaikkeen tarvittiin monta puuhanaista ja -miestä. Lajeiksi valikoituivat naisvoimistelu, miesvoimistelu (välineinä sauvat ja vasarat), paini, hiihto, juoksu, jalkapallo, pesäpallo (puulaakiurheilu) sekä yleisurheilu.

Yhteishenkeä ylläpidettiin alusta alkaen tanssiaisten, illallisten sekä joulujuhlien merkeissä.


Urheilutoimitaa ylläpitivät sota-aikana naiset, miesten ollessa maanpuolustustehtävissä. Miehet kuitenkin mittelöivät leikkimielisesti myös rintamaoloissa. 40-luvun alussa Koripalloilu aloitettiin uutena lajina Iskussa. 
Sotavuodet olivat haastavaa aikaa, mutta suurta aihetta oli
iloon urheilun kannalta. Vuonna 1950 Paavo Aaltonen voitti rekkivoimistelun MM kilpailut! Helsingin Olympialaisissa vuonna 1952 Elannon Iskua edusti upeat 8 urheilijaa: Mauri Hiltunen, Veikko Huhtanen, Bengt Lindfors ja Kaleva Viskari vomistelijoina. Tauno Karlsson ja Jorma Valkama yleisurheilijoina. Sekä Kalevi Heinänen ja Tapio Pöyhänen koripalloilijoina. Viskari saavutti olympiapronssia kotikisoista. Neljä vuotta myöhemmin, 1956 Olympialaisissa, Jorma Valkama toi olympiapronssia kotiin pituushypystä. 

Sotavuosien jälkeen ylpeyden aiheena oli jatkuva menestys eri urheilulajeissalajeissa kuten naisvoimistelussa, hiihdossa ja yleisurheilussa unohtamatta lentopalloa, koripalloa, suunnistusta, jalkapalloa, pesäpalloa tai pöytätennistä.